Ihmisyyden oppilas
“Joskus katselin maailmaa lapsen silmin kuvitellen ja tutkien. Toisinaan tänä päivänä näen itsessäni siitä lapsesta vilauksen ja yritän napata siitä kiinni.”
Nämä edellisen blogini sivupalkissa komeilleet sanat tuntuivat sydämessä asti, kun löysin sen ajattoman jäänteen internetin syövereistä.
Jokin sisälläni on monista muutosvaiheistaan huolimatta pysynyt muuttumattomana. Tämä sisäinen kaipaus, jota kuvaan, on jotain niin perustavanlaatuista ja syvää, että näen siitä pieniä kimmeltäviä heijastumia niin luomistyössäni, ihmissuhteissani kuin arkisissa kiitollisuuden sekä hiljentymisen hetkissäni.
Nyt, kun tunnen kutsun palata blogikirjoittamisen pariin, haluan aloittaa tekemällä tilaa intentioilleni ja toiveilleni tämän blogin tarkoituksesta.
ITSENSÄ KUUNTELEMISEN OPPILÄKSYJÄ
Tästähän kaikessa, mitä yritykseni kautta haluan tuoda maailmaan, on kyse. Kaipaus syvempään yhteyteen itsensä kanssa nostattaa sisälläni liekin, jota haluan levittää myös muille. Tämä syvempi yhteys ei tuomitse ajatuksia, tunteita tai tarpeita, vaan tuo meitä niiden kautta linjaan sen kanssa, joka todella ytimessämme olemme. Ne osat, mitkä itsessämme haluaisimme joskus hiljentää, ovatkin juuri niiden osien ääniä, joita olisi syytä kuunnella kovemmin. Ihmeellistä on, että kun hiljennymme uteliaina ja myötätuntoisina hämmästelemään sisäistä pimeyttämme, voimme ylittää ennakkokäsityksemme sen luonteesta ja löytää sisäisiä voimia, joita tämä maailma kipeästi kaipaa.
PALVELUKSESSA OLO
Olen viime aikoina miettinyt paljon, miten voisin olla kestävämmin hyödyksi heille, ketkä haluan ilmaisullani tavoittaa. Sosiaalisen median kakofoniassa huutelu on alkanut tympäännyttämään, ja vaikka näen sen potentiaalin, niin pitkään olen kaivannut myös tilaa, jossa myös kuiskauksillani olisi mahdollisuus tulla kuulluksi. Ei välttämättä massoille, mutta… ehkäpä juuri sille oikealle ihmiselle, joka kaipaa juuri sitä tietoa ja tilaa, jota minulla on tarjota.
Blogini on siis syntynyt kaipauksestani olla suuremmaksi palvelukseksi. Olkoon siis tämä alusta palveluksessa merkityksellisyydelle ja muutosvoimaisuudelle. Toimikoon se myös muistutuksena siitä, mitä palautumisen, hidastamisen ja pysähtymisen hetket voivat elämäämme tuoda uusina oivalluksina, yhteytenä lähimmäisiimme ja kykyyn toimia radikaalisti ihmiskunnan ja inhimillisyyden puolesta.
SEURAAVAT ASKELEET
Yksi askel kerrallaan, niin kuin sanotaan. Kuulen mielelläni aina palautetta kirjoituksistani ja otan vastaan innokkaana kirjoitusaiheita, joita lähteä uteliaana tutkimaan laajemman itsetuntemuksen linssien läpi. Lopulta kaikki, mitä teen, ei ole yksin minun, vaan yhteisluomus kaikkien kanssa, jotka tulevat energiani kanssa yhteyteen erilaisten projektieni kautta lukijoina, asiakkaina tai vain kiinnostuneina sivustaseuraajina.